Nojoo, Halloween vähän kuin meni ohitse huomaamatta, vaikka Halloween miittiin kyllä osallistuin. Pikemminkin ajatus: "Tänä Halloweenina pukeudun johonkin hienoon" meni vähän täksi:
Yap, sitten tuli vain pengottua cosplay varastoa ja meikkivarastoa ja vähän selailtua kauhuelokuvien kuvia ja niin edelleen, ja päädyin yhdistelmään: Hell Girl cosplaypuku (koska kyseessä nyt kuitenkin oli cosplay miitti) Random meikit, random hiukset, punaset silmät ja tikari (+voodoo nukke) Vähän tuli sen kanssa panikoitua, ja melkein myöhästyttyä junasta, mutta tälläistä sain aikaan:
Oikeasti mulla oli valkonen naama, ja ihan punaset huulet, mut tää kuvan laatu (koska otettu paskalla kännykkäkamerallani) vääristää värejä. Ja tosiaan kulkunen kaulassa, koska kilikili ääni on tosi ihana, enkä ookkaan kilissy tässä vähään aikaan (Tracon taisi olla ehkä ensimmäinen coni sitten viime joulun, jossa en kilissyt)
Ja tuo tikari on muuten ostettu Traconista. Mulla on tällänen hieman hämmentävämpi historia harrastus, et keräilen vanhan olosia teräaseita sun muita esineitä. En siis mitään "olen keskiajalta kotosin, hei" tikareita, vaan ihan vaan nykyaikana tetyjä, mutta vanhan näkösiä, niinkuin tuo tikari tuossa. Tällä hetkellä kokoelmasta löytyy muutamia tikareita, pari miekkaa, jousipyssy, pikari, kello, hopeainen kirjeveitsi (joka on ostettu Towerista, joten näyttää vähän tikarilta) sulkakyniä, mustepulloja, sinetti vahaa ja pari sinettiä, pergamenttia, kirja, vaatteita, koruja sun muuta kivaa sälää. Japanilaiselta puolelta löytyy ihan katana, kodachi, pari sellasta tikarimaista, joitten nimii en tiiä, sait ja karaten puolesta hankittu nunchaku. Huomaatte varmaan että yksinkertaisesti rakastan sekä vanhoja asioita, japanilaisia asioita (kurkkaa vaan meijän astiakaappiin, tai mun viuhka/muu japsi sälä laatikkoon) sekä jostain kumman syystä aseita tai niitten replikoita. Vanhanaikaiset teräaseet on tietty aivan ihania, mutta myös airsoft aseiden todentuntuisuus viehättää. Älkää toki kuvitelko, en ole kuolema tai väkivalta friikki, mutta aseet vain ovat ihania, älkää minua syytelken katsoko. (Ja ei, airsoft aseita lukuunottamatta en käytä niitä yhtään mihinkään, paitsi siihen, että otan youtubeen show videoita, joissa käytän niitä kauniilla miekkailu/taistelitaidoillani) Bofferointi viehättää hirveesti, mutta en oo löytäny vielä paikkaa tai aikaa alottaa harrastusta, vaikka roolipelimaailmassa olenkin kulkenut jo jonkin aikaa.
Sanotaanko, että tähän keräilyharrastukseeni voisi liittää kaiken maailman muutkin mystiset ja vähän kuin kielletyt tai vanhat tavarat. Esimerkiksi, kristallipallot tai käsin koristellut marmorikuulat, gootti tyyliset vanhanaikaiset korut, taskukellot, soittimet KAIKKI. Huoneeni onkin siksi täynnä täysin turhaa tavaraa xD.
Ainiin, ja ylipäätään vaatetus. Viktoriaanistyyliset vaatteet, ah ihanuutta. En epäkäytännöllisyyden takia joka päivä jaksa käyttää, mutta aina välillä. Samoin kuin hieman lolitatyyliset hamoset ovat lähellä sydäntä.
Ja totta, olen historiafriikki muullakin kuin vain materiaalisella tasolla. Opiskelen latinaa, en siksi että se olisi jotenkin hyödyllistä, vaan siksi, että se on vanha kieli. Samaan sarjaa kuuluvat myös kymri, iiri ja esperanto (joka nyt on vähän ulkopuolinen mutta helppo oppia) Japania opiskelen ihan vaan japanin takia, en niinkään sen vanhuuden. (Vaikka oi, vanhat japanilaiset tavat ja asiat <3)
Lisäksi olen harkinnut syvästi että minusta tulisi historian opettaja. Tai ei pelkästään historian, mitä nyt opon kanssa olen puhunut, niin tällä hetkellä näyttäisi että minusta tulisi opettaja, aine yhdistelmällä: Historia, ET, filosofia. Jokikinen ihania aineita, joitten taustaa voin vähän valaista: Historian selitinkin jo, koska historia friikkeys, kaikki vanha on kaunista ja mikäs sen kauniimpaa, kuin kertoa tästä muillekkin. ET koska moraaliset pulmat jne, olen aina ollut haka miettimään eettisiä oikein väärin kysymyksiä, ja koska useimmat uskonnot ovat vanhoja, myös niitä olen jonkinverran tutkiskellut. Lisäksi kulttuuri itsessään, on jotain mitä harrastan suhteellisen paljon. Filosofia taas... no se tuli vähän puskan takaa vuosi sitten, kun vanhempani totesivat yksimielisenä (jota he harvoin ovat) että mietin liikaa, ja liian syvällisiä. Asiat, joihin ei ole vastausta, tai joihin on vastaus joka ei tyydytä, ovat kaikkein ihanimpia. Ja aina vain vielä ihanampaa tästä asiasta tekee se, ettei voi olla oikeassa, mutta ei väärässäkään! Saa miettiä ja miettiä, mutta silti ei voi olla varma. Se poistaa koko hommasta absoluuttisuuden, ja minusta kaikki muuttuva ja epävarma on kaunista. Filosofia on jotain juuri sellaista. Esimerkiksi, jos minulta kysytään mitä aika on, en mene vastaavan fysikaalisen määritelmän mukaan "Ihmisen mitattavissa oleva suure, joka määrittää asian tai olion vanhenemisen" (onko tuo oikein, en muista, mutta jotain tuohon suuntaan) Vaan rupeankin miettimään, onko aikaa ylipäätään olemassa, ja sitten kun olen tehnyt kolmannen hypoteesini kysyjä ei jaksa enää kuunnella.
Ja nytkun alettiin puhumaan ammattivalinnoista (koska pitää valita ihan justiin lukio, niin pitää tässä vähän syvällisemmin miettiä) minulla on kolma muutakin asiaa mietinnässä:
1) Sota- ja kriisirepostteri. Tiedättehän, se tyyppi, joka menee sota- ja kriisialueille ja kirjoittaa kokemuksistaan lehteen tai raportoi uutisissa. Sanotaanko, että pidän tätä epätodennäköisenä vaihtoehtona ihan vain siksi, että ensinnäkin, työllistyminen on suht vähäistä ja toisekseen kestäisinkö henkisesti sellaisia? Mennä katsomaan kun ihmiset kuolee? Sanotaanko, että niitten kokemusten perusteella mitä minulla kuolemasta on, sanoisin että ainakin alku saattaisi olla hankalaa, vaikka olenkin hieman empatiakyvytön. (Asuin tosiaan pienempänä aivan Malminkartanon aseman vieressä ja enen kuin täytin 11 ehdin nähdä kolme itsemurhaa junan alle, kaksi nyrkkitappelua, kaksi ampumavälikohtausta ja Myymannin pommi-iskun, jos sitä sellaiseksi voi kutua. Olen siis ennenkin nähnyt ihmisten kuolevan, mutta en silti usko että tuollainen työ tulisi olemaan helppoa)
2) Teatteripuvustaja. Koska cosplay xD Ja koska itsensä toteuttaminen ja koska mielenkiintoiset, epätavalliset puvut. Siksi minusta ei koskaan tulisi tavallista puvustajaa, ihan tylsää, haluan tehdä mielikuvituksellisia ja epätavallisia vaatteita, vähän niinkuin cosplayssa. (En sano, etteikö tavallisen puvustajan työ olisi mielikuvituksellista, mutta teatteripuvustaja on minusta paljon hienompi)
3) Asianajaja. Jotenkin tämä houkuttelee, koska rakastan väittelyitä, ja olen hyvä niissä. Lisäksi minulla on ulkomuisti. Pystyn siis muistamaan hämmentävät määrät tekstiä vain muutaman lukukerran jälkeen. Esimerkiksi, lastenkirja "Kuka lohduttaisi Nyytiä?", osaan sen sanasta sanaan ulkoa, vaikka viime lukukerrasta onkin jo hiukkasen aikaa. Muitakin kirjoja, kuten aukeamia sieltä sun täältä Tuntemattomasta sotilaasta, tai Taru Sormusten Herrasta. Noo, pidän tätä kuitenkin vielä epätodennäköisempänä kuin kriisireportteria, ihan vaan työn kuivuuden vuoksi (tai ei työn itsessään, pikemminkin opiskelun, ja sen että ne helvetin lait muuttuu joka vuosi)
Ja niin tosiaan!! Animeconin kuvat on tulleet!! Saatte nyt vähän maistiaisa xD
(c) Esa Ala-Petäys |
(c) Esa Ala-Petäys |
(c) Esa Ala-Petäys |
Nojoo, siinä taas oiva pätkä tekstiä teille, hyvät naiset ja herrat.
Spitaalinen taitaa taas vaihteeksi mennä miettimään nurkkaan elämän ja kuoleman kysymyksiä ja jättää teidät rauhaan, Cya~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti