Noniin, oon tässä hiukan kipeenä ja istunu kotona, mutten suinkaan tekemättä mitään. Uudistin nimittäin jo ajastaan jäljessä olevan cosplay seinäni ja tein siitä myös nätin.
Entisestä hahmokatraastani hävitin melkein kaikki Naruto hahmot, elin Hakun (Se jääpoika ihan sarjan alkumetreiltä) Hinatan ja Itachin.
Poistin myös nyt jo valmiit cossit, mutta seinälle jääneet, eli Inuyashan Kikyo, Naruton Lapsi Orochimaru, FInal Fantasy IX:n Vivi ja Ocarina of Timen Poe.
Ja nyt on uusien tulokkaiden ja vanhojen tähän mennessä cossaamatta jätettyjen hahmojen vuoro loistaa parrasvaloissa, tässä se siis tuleekymmenen asun cosplay listani, kommentoikaa vain, jos huvittaa, hahmojakin saa ehdottaa toki.
1) The Legend of Zelda: Skyward Sword: Link ja Zelda (Kaverin kanssa kilpailemaan Desuconin esityskilpailuun)
2) Vampire Knight: Shizuka Hio (Desuconin lauantaina järjestettävään Vampire Knight ryhmäcossiin)
3) Inuyasha: Rin (Traconissa järjestettävään Inuyasha ryhmäcossiin)
4) Compination of Final Fantasy VII: Reno
5) Vocaloid: Kaito (Perinteinen Japanilainen puku)
6) Vocaloid: Kagamine Rin ja Len (Black cat's of the eve puvuissaan)
7) Chrono Crusade: Chrono (ihmisversio)
8) Final Fantsy XIII: Hope Estheim
9) Naruto: Hyuga Neji
10) Final Fantsy XIII ja XIII-2: Yuj
Ja lisää saattaa vielä tulla, ja tietty kavereille tekemäni puvut. Paljon ompelemista, mutta ainakaan en joudu hirveästi proppeja tekemään, paitsi ehkä Hopelle ja Zeldalle. Peruukkeja joutuu muokkaamaan luultavasti kaikille muille paitsi Kaitolle varmaan saa valmiin ja Nejille aattelin käyttää omia hiuksia, ja Rinille myös kelpaa omat hiukset. Justiinsa sain Renon peruukin valmiiksi, ja sekä Zeldan että Shizukan peruukit on piakkoin postissa elleivät ole jo.
Lisäksi sain pelattua läpi Final Fantasy XIII:n ja saatte samantien myös arvosteluni.
Eli Peli oli aivan loistava. Varsinkin krafiikat. FMV-moden ja perus krafiikan välillä ei ollut paljoa eroa, kuten aikaisemmissa peleissä. Juoni oli ehkä hiukan sekava, mutta hyvin tehty, ja siihen oli panostettu. Siihen pääsi heti mukaan. Battle systeemi oli myös toimiva, vaikka ensimmäsitä kertaa pelatessa vaati hiukan totuttelua. Hyvin toteutettu, siitäkin huolimatta että pystyi kontrolloimaan vain Team Leaderia. Alussa kuitenkin oli hieman ärsyttävää se että oikeastaan ei ollut mitään kohdetta mitä tehdä ja miksi. Käveltiin vain paikasta A paikkaan B, ilman ratkaistavia ongelmia tai päämäärää. Vasta jossain Chapter 7 paikkeilla alkoi tulla syitä mennä jonnekkin ja niin edes päin. Lisäksi Gran Pulselta löytyi paljon muutakin kuin kävelemistä paikasta A paikkaan B.
Tykkäsin myös hahmoista. Hahmot eivät aina olleet hyvää pataa keskenään (FF VII:stä emme edes puhu) ja niillä oli selvät suhteet toisiinsa, sekä selvä kehityskaari. (Parhaiten ehkä nähtävissä Hopessa)
Musiikit olivat paremmat kuin Final Fantasy XII:ssä mutta kaipaan yhä niihin sitä samaa koukkua mikä aikaisemmissa peleissä oli. Paitsi Final Bossin musiikki oli aivan loistava, ja käytetty myös hyvin.
Monissa normaaleissakin vastustajissa saattoi kestää viisi-kymmenen minuuttia, joka on ehkä hiukan liikaa vastustajaan jota tapaa joka toinen minuutti.
Yleisilme oli tarkka ja hyvin toteutettu ja muutenki hyvä, ei moittimista, vaikka vcäripaletti oli vähän mitä oli.
Kokonaisuudessaan peli oli kuitenkin yksi parhaimmista FF peleistä, sanotaanko että oman henkilökohtaisen Top 5 joukossa.
Ylärivi:
1) Lightning, pelin päähenkilö, vaikka ei ollutkaan ehkä niin paljoa esillä, kuin päähenkilöt yleensä. Sellainen kovin joka hymyilee muistaakseni kerran koko pelin aikana. Kuitenkin hahmona hyvin toteutettu, ei liian angsti (köhköh Cloud köhköh) tai liian hempeä tai leikinlaskija. Tuntui aikalailla todelliselta luonteelta.
2) Sazh. Oma henkilökohtainen suosikkini. Tyypillä asuu Chocobon poikanen afrossa!! Kuka hullu sen keksi!? Hauska hahmo, jolla kaikki hauskat kommentit. Myös joukon seniori, vaikka ei kovin vanhalta näytäkkään.
3) Snow. Aloin pelin puolivälissä miettimään, että pitäisköhän lyödä sitä joka kerta kun se sanoo "Hero" "Serah" tai "Save Cocoon"... Tyyppi siis jolla on hitonmoinen pakkomielle olla sankari, ja pelastaa kaikki ja mitä kaikkea vielä. En nyt hirveästi sano että tykkään hahmosta, mutta realistinen luonne tämäkin.
4) Vanille. Sellainen ilopilleri, ainakin näyttää olevan. Kuitenkin hieman epätasapainoinen hahmo (jonka ääninäyttelijä vaihtaa aksenttiaa joka toinen lause) Henkilökohatisesti kuitenkin Vanille on mielestäni hyvin toteutettu hahmo, ei sellainen "Pelastan kaikki!" eikä myöskään "What ever" Luonteessa on syvyyttä, mikä on aina hyvä juttu.
Alarivi:
5) Fang. Vanillen kaveri, ja minusta hiukkasen sekava hahmo. Tuosta nyt ei hirveästi ota selvää, vaikka päämäärä on selkeä, lopussa menee vähän sekasin. Kuitenkin, hieman Lightningin kaltainen naishahmo, mutta ei kuitenkaan. Vähän kuin Lightningin ja Vanillen sekoitus tai jotain sinne päin.
6) Serah, ei ole pelattava hahmo, mutta hyvin, hyvin tärkeä sivuhahmo. Periaatteessa koko syy miksi pelin juoni on olemassa. Lightningin pikkusisko ja Snow'n tuleva vaimo. Enempää en kerro, etten spoilaa.
7) Hope. Ensin todella todella ärsyttävä nössöydellään, sen jälkeen todella ärsyttävä kosto pakkomielteellään ja sen jälkeen vain ärsyttävä pikkuaikuisuudellaan. Mutta koska se on niin ärsyttävä se on myös hyvä hahmo, jonka kehityskaari on loistava, ja realistinen, ja luonne todenmukainen. (Käsittääkseni Hope on nuorempi kuin minä...) Hahmo on hyvä, vaikkakin ärsyttävä.
Ja tämän tarinan opetus oli: Pelatkaa Final Fantasy XIII:tä.
Loppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti